AALTO ARKKITEHTUURIMATKAILUKOHTEENA - KÄVIJÖIDEN MOTIIVIT, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET
Tutkin parhaillaan matkailijoita Alvar Aallon talomuseoissa eli Aallon kotitalossa, ateljeessa ja kesähuvilalla (Koetalolla), joissa on ennen pandemiaa vieraillut vuosittain yhteensä yli 20 000 kävijää ympäri maailman. Vierailu talomuseoissa on ainutlaatuinen kokemus, mutta kävijöiden motiiveista, odotuksista ja kokemuksista tiedetään toistaiseksi varsin vähän. Väitöskirjassani kysynkin, mitkä ovat kävijöiden motiivit vierailla kohteissa, millaisia odotuksia heillä on ennen vierailua ja millaista oli käydä kyseisissä kohteissa.
Vastatakseni näihin kysymyksiin olen haastatellut kävijöitä puolistrukturoidun haastattelun avulla tutkimukseen valituissa rakennuksissa opastetun kierroksen jälkeen. Valitsin haastateltavaksi kävijöitä käyttäen valinnassa apuna demografisia indikaattoreita (ikä, sukupuoli), maantieteellisiä kriteerejä (kotimaa, kotimaanosa) sekä sosioekonomista, koulutukseen liittyvää luokittelua (arkkitehti/ei-arkkitehti). Analysoin vastaukset käyttäen menetelmänä museokäynnin prosessikuvausta, joka perustuu John Falkin (2009) malliin museokävijän kokemuksista ja Morton Smythe Ltd:n malliin museokäynnin kronologisesta jaottelusta.
Tulokseksi saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuvaus, josta selviävät kävijöiden erilaiset motiivit, odotukset ja kokemukset. Lisäksi menetelmän avulla on mahdollista yhdistää museon toiminnot ja kävijöiden prosessit suhteessa museokäyntiin sen eri vaiheissa. Menetelmän avulla pystytään myös tunnistamaan eri vaiheiden sekä ongelmalliset että onnistuneet kohdat ja niiden yhteys museon toimintoihin.
Tulosten avulla on myös mahdollista tietää, miten kohteet ovat autenttisia ja originaalisia ja kuinka aitous ja alkuperäisyys välittyvät asiakkaille. Lisäksi kun kävijöiden motiivit ja tarpeet tiedetään, pystytään kohteiden markkinointia ja palveluja kehittämään ja kohdentamaan entistä paremmin. Tieto kävijöiden motiiveista, odotuksista ja kokemuksista auttaa myös näkemään Aallon arkkitehtuurin laajemmassa kansainvälisessä mittakaavassa.
Tulokseksi saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuvaus, josta selviävät kävijöiden erilaiset motiivit, odotukset ja kokemukset. Lisäksi menetelmän avulla on mahdollista yhdistää museon toiminnot ja kävijöiden prosessit suhteessa museokäyntiin sen eri vaiheissa. Menetelmän avulla pystytään myös tunnistamaan eri vaiheiden sekä ongelmalliset että onnistuneet kohdat ja niiden yhteys museon toimintoihin.
Tulosten avulla on myös mahdollista tietää, miten kohteet ovat autenttisia ja originaalisia ja kuinka aitous ja alkuperäisyys välittyvät asiakkaille. Lisäksi kun kävijöiden motiivit ja tarpeet tiedetään, pystytään kohteiden markkinointia ja palveluja kehittämään ja kohdentamaan entistä paremmin. Tieto kävijöiden motiiveista, odotuksista ja kokemuksista auttaa myös näkemään Aallon arkkitehtuurin laajemmassa kansainvälisessä mittakaavassa.
Väitöskirjan taustoittavissa luvuissa tuon Aalto-kohteita esiin uudenlaisesta näkökulmasta. Kuvailen, miten Alvar Aallosta tuli niin tunnettu ja suosittu, että yhä edelleen hänen rakennuksensa kiinnostavat ihmisiä ympäri maailman. Tutkimuksessani mukana olevat kolme talomuseoiksi luokiteltavaa kohdetta yhdistän kansainväliseen, vuosisatoja kestäneeseen talomuseotraditioon ja selvitän, miten kohteista tuli houkuttelevia nähtävyyksiä. Lisäksi tarkastelen matkailun ja vapaa-ajan lisääntymisen ja kulttuurimatkailun nousun kautta Aalto-matkailun ja kohteiden kävijyyden rakentumista.
